Tämän hetken maailma on digitalisaation täyttämää, ja yhä vahvemmin siihen suuntautuvaa toimintaa. Itse digitalisaatio on mahdollistaja, jolla saavutamme arjen sujuvuutta, luomme tehokkaita toimintamalleja ja vakaana pyrkimyksenä tavoittelemme kustannustehokkuutta. Oli sitten kyseessä yksittäinen kansalainen tai yritys.
Suomessa, moneen muuhun maahan verrattuna on vahvoja etuja digitalisaation saralla. Yksistään maantieteellinen rakenteemme, pitkine etäisyyksineen ja harvaan asuttuna maana on toiminut tehokkaana ajurina kohti digitaalisia palveluita, jo yksinkertaisesti tämä on Suomen valtti globaalissa kilpailussa. Meillä on osaamista, ja ymmärrystä, ja osaamme mallikkaasti hyödyntää sitä. Kaiken tämän taustalla on vahva osaaminen, panostukset koulutukseen ja tutkimustyöhön ja ehkäpä suomalainen luonne pyrkiä korkean teknologian osaajiksi.
Kaiken toiminnan taustalla meillä on huomioitu ja mikä hienoa, huomioidaan entistä enemmän kyberturvallisuusasiat. Puhutaan sitten tietoturvasta, joka tunnistetaan enemmänkin ”perinteisenä” tietoliikenneverkkojen turvallisena käyttönä, tai sitten laaja-alaisempana pohdintana kokonaisvaltaisesta kyberturvallisuudesta ja kybersietoisuudesta. Nykyisin ei voi olla törmäämättä, päivittäin, erilaisiin uutisointeihein jotka liittyvät Cyber Securityn aihealueeseen. Usein näissä keskusteluissa ja uutisoinneissa puhutaan jo globaaleista toiminnoista, valtioiden välisistä aktiviteeteista, niin hyvässä kuin pahassa. Mutta ei sovi unohtaa että se koskee meitä jokaista kansalaista, sekä niin pientä kuin suurta yritystä.
Kyberin osalta ei oikeastaan ole enää olemassa elämän osa-aluetta, johon tällä ei olisi suoraa vaikutusta toimintaamme. Äkkiseltään arjen normaaleissa toiminnoissa en tunnista montaakaan, jos yhtään, toimintoa jossa ei olisi jossain kohtaa mietitty kyberturvallisuuden näkökulmaa. Esimerkiksi kaupassa käynti, siellä maksuliikenteen hoitaminen, erilaisten digitaalisten palveluiden käyttäminen verkossa, vaikka viranomaisten suuntaan, jo television katselukin tänä päivänä on jo suoraan tekemisissä kyberturvallisuuteen liittyvien asioiden kanssa. Liikkuessamme älylaite taskussa, olemme jatkuvassa yhteydessä ympäröivään maailmaan digitaalisesti, tämä vaatii myös kyberturvallisuuden huomioimista. Suurimmalla osalla älylaitteiden käyttäjistä laitteista löytyy sovelluksia asennettuna joilla voi hoitaa vaikkapa pankkipalveluita. Tälliöin varmasti toivomme että palvelun tarjoajan puolella olisi kyberturvallisuusasiat huomioitu ja toteutettu, ja itsekkin olisimme kartalla siitä mitä älylaitteeemme touhuaa. Ja tämä kaikki vain näin yksittäisen henkilön näkökulmasta ajateltuna. Siirryttäessä pohtimaan sitä mitä tämä yrityksiltä vaatii, onkin moninkerroin haastavampaa ja työllistävämpää. Jopa koko yrityksen toiminnan jatkuvuus voi riippua siitä kunka hyvin kyberturvallisuus on huomioitu.
Onneksi meillä Suomessa on innovatiivisia yrityksiä, jotka ottavat asian vakavasti ja toimivat kehityksen vetureina. Ja mikä hienoa, myös valtiovalta on jo hyvän aikaa ymmärtänyt tämän puolen merkityksen ja panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen on toteutettu, joskin lisäpanostuksiakin varmasti myös tarvitaan. Vaikka yritysten tehtävä on aidosti kilpailla markkinoilla, meillä suomessa on myös hyvää yhteistyötä yritysten välillä, jonka avulla tätä Suomi Oy:tä viedään kyberturvallisuuden saralla eteenpäin. Kannattaa tutustua mm. Business Finlandin hankkeisiin, kuten:
jossa mm. erilaisia salausteknologioita kehitetään tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Asiat eivät aina ole selkeitä, eivätkä ainakaan yksinkertaisia, mutta yhteistyössä on voimaa!
Ollaanpa kuulolla, ja jos yrityksenne kyberturva-asiat pohdituttavat niin ratkaisut kyllä löytyvät, olivat ne sitten laitteisiin liittyviä, tai toimintamalleihin liittyviä. Näitä on hyvä tasaisin väliajoin pollata läpi ja pohtia sitä ollaanko meillä ajantasalla vai olisiko syytä tehdä jotain?
Kyberturvallista syksyä toivotellen
timo